Inuit Qaujisarnirmut Pilirijjutit

Nani nanisinajaqpunga tuksirausiurngnirngmut tatatirialingnit tuksirausiuqtunut?

Tukisiumajjutiluktaat turaangajuumi miksaanut pijaujungnaqtut ArcticNet-kut qaritaujakkut taujaugiarvingannit: https://arcticnet.ca/inuit-qaujisarnirmut-pilirijjutit. Qaujigiarvigilugu turaangajurngmut tukimuaktittijivut uvunga IQP@ITK.ca ASUANUTUINANIK apiqqutiqaruvit.

Atuqtaujuluktaat ajjigiingittunut Inuktitut uqausikkut inuktituuliqtuqtautittungnaqpakka?

Ii, tukisiumajjutiluktaat turaangajumit ilingnut manimajungnaqtut nalituinnakkut Inuktitut uqausirijaujukkut pijumajarngnit. Qaujigiarvigiluta uvani IQP@ITK.ca qaujitiluta naliangnik uqausikkut atuqtaujut pijumaguktik.

Qakugu pijausimajariaqaqpat tuksirausiuqtaujut?

Tuksirausiuqtaujut pijausimajariaqaqtut Taqqiinnarjuaq (Januari) 6 Taqqiinnarjuaq (Januari) 25, 2022-mit 11:59-mit unnukktut. Qaujimaniaqputit pianiksimajumit tuksirautimit qapsiarjuungmata titiqqautiit: 1. Tatatianiksimajuq tuksirauti; 2. Titiqqaq(qait) ikajuqtuijut ammalu/uvvaluunniit asingit ikajuqtuijut titiqqaiit, ammalu 3. Pianiksimajuq kiinaujaqtuuti.

Kinamut qimirrujauqattaqpat tuksirautiit?

Tuksirautiit qimirrujauqattaq qanittumit inuijumit ammalu tamainnuungajukkut. Tuksirautiit qimirrujauqqautauqattaqtut qanittumit inuijumit katimajiralaanut ukunani Nunatsiavut, Nunavut, Nunavik, ammalu Inuvialungnit, maliglugit qanittumit inuijumiinnirijait. Kiinaujaqaqtitaunirngmut qimirrujauliriplutik tamainnuungajukkut ArcticNet-ku Inuit Uqaujjijinut Katimajiralaanut (IAC). Inuit Uqaujjijinut Katimajiralaat tamainnut qimirruniqaanikpata, piliriarngmut imannaaqtuutaujut tunijauqattaqtut ArcticNet-kut Katimajinginnut naammagijauniarlutik kiinaujait pijungnaqtitauqqaaqtinnagit. Tukisiumajjutikkannirngnit pijumaguvit, takulugu “Tuksirautimit Qimirruniq” uvani Maliktaujuksaq Tuksirausiuqtunut.

Kituuvat Inuit Uqaujjijinut Katimajiralaakkut?

Inuit Uqaujjijinut Katimajiralaakkut (qaujimajaungmijut IAC-tut) katimajiralaangujut kiinaujaqaqtitauplutik ArcticNet-kunnut ammalu kiggaqtuijut Inuvialuit Qanittumit Inimit Kuapuriisakkunit (IRC), Makivik Kuapuriisakkunit, Kativik Qanittumit Inimit Kavamakkunnit (KRG), Nunavut Tunngavikkunnit (NTI), ammalu Nunatsiavut Kavamakkunnit, Inuit Ukiuqtaqtulukttaamit Katimajiit Kanatamit (ICC), ammalu Inuit Tapiriit Kanatami (ITK) tautuktiuplutik.

Silattuqsarvigjuarngmit pianiksimanirngmut ilitarijaujjutiqariaqaqpunga uvvaluunniit silattuqsarvigjuarngmut ilinniariaqsimalunga?

Silattuqsarvigjuarngmit pianiksimanirngmut ilitarijaujjutiqariaqanngittutit tuksirausiurngniarlutit. Ikajuutaugajuktillugu ilangagut qaujisainirngmik pilirinikuqarluni, pijjutigijanga turaangajuup ikajurlugit Inungnut-kamagijaujuq qaujisainiq. Qaujimajuqt taimannaittuq qaujisainiq ajjiginngittungnarngmagu uplumiujuq takujauvaktut kiinaujaqaqtittinirngmut aaqqiumajuit (suurlu, Kavamatuqakkut Pingasuingajuq-Pijjujjijingit / kiinaujaqaqtittinirngmut katimajiit). Taimannamut, piliriqatiqaqujautillutit inungnik ikajurungnaqtunik pivalliatillutit tuksirautimit ammalu piliriaritillugu, niriugijaujuq piliriat tauttungit ajjigiijjaanngimmata taipkununnga kiinaujaqaqtitauqattaqtunut Kavamatuqakkut Pingasuingajuq-Pijjujjijinginnut.

Nakit nanisijungnaqpunga Kanatamit Inuit Qanuqtuurinirngmit Qaujisainirngmut (NISR)

Ajjinganik pijungnaqtutit uvani https://www.itk.ca/national-inuit-strategy-on-research/. Titiqqauti piniq ajurungni, titirarvigilugit tukimuaktittijiit uvunga IQP@ITK.ca.

Titiqqamik Piniarngniraqtumik (LOI) aullaqtittiqqautaujariaqaqpunga uvvaluunniit Qaujitittiniq Pijumaniqarngnirngmik (EOI)?

Nalituinnanginnit LOI uvvaluunniit EOI-mik tunijariaqanngittut. Pijumaguvit, tunisijungnaqtutit qaujisainirngmut isumagijarngnit nalituinnanginnut Inuit Qaujisainirngmut Uqaujjijikkunnut uvvaluunnit turaangajumut tukimuaktittijinut uvunga IQP@ITK.ca tusarumaguvit tuksiurausiurngniasaaqtillutit. Qaujigiarviujungnaqtunut tukisiumajjutiit taimajut uvani Maliktaujuksaq Tuksirausiuqtunut.

Inuit qaplunaat nunanganniittut tuksirausiurungnaqpat turaangajumut?

Ii, turaangajuq ukkuingajuq Inungnut (ammalu piliriqatigiinut) Inuit Nunanganit uvvaluunniit Kanatamit qaplunaat nunanganniittunut. Kisiani, kiinaujaqaqtitauniit turaangajukkut kigliqaqtut, ammalu sivulliqpautijauniaqtut piruitittijut iniliurinirngmik qaujisainirngmut nunalingnit Inuit Nunanganniittunut. Piliriat kamagijaujut Inungnut Qaplunaat nunangannit isumagijauniaqtut atuni piliriangujukkut.

Taimataqpa inungnit ikajurungnaqtunik tuksirausiuqtillunga?

Ii! Amisuit atuqtaujungnaqtut ikajuqtauniarlutit piliriarngnut. Sivullirngmit qaujigiarvigilugit Inuit Qaujisainirngmut Uqaujjiji qanittumit inigijarngnut, uvvaluunniit ikajuqtaujumajungnaqtutit turaangajumut tukimuaktittijinit. Qaujigiarviujungnarngninginnut tukisiumajjutiit uvaniittut Maliktaujuksaq Tuksirausiuqtunut.

Inuit Miksaanut Qaujisainirngmut Uqaujjijiit (IRAs) tuksirausiuqtamnik titirarngniaqpat?

Inuit Qaujisainirngmut Uqaujjijiit tuksirausiuqtangnit titirarngniq ajuqtut; kisiani, uqaujjijungnaqtut ammalu ikajurlutik. Taapkununnga uqallaqujaujut pivalliatillutit qaujisainirngmut isumagijarngnit ammalu tuksirausiuqtangnit. Pimmariujunik uqaujjijungnaqtut.

Piliriqatiqarungnaqpunga qaplunaanirngmiutamik qaujisaijimik?

Amisummariujut qaplunaanit qaujisaijiit katinniqaqataqsimajut Inuit nunalinginnit. Pimmariujungnaqtut piliriqatigijaulutik piliriangnit. Kisiani, turaangajuq kiinaujaqaqtittiniaqtuq Inungnut kamagijaujutuinnarngnik kiinaujaluktaarlait Inuit nunananganunngaulutik ammalu piliriqatigiinut.

Ajuliqsimajunga ikajuqtauniarlunga ikajuqtuijumik titiqqamut piliriqatigiimit ikajuqtumik tuksirasiaptingnit. Sunauvat aturungnaqtakka?

Tukisiajugut pikautigijauniq ajurngniarngmata ikajuqtuijut titiqqait piliriqatigiimik ikajuqtumit piliriariniaqtangnut (uuktuutigilugu, qangakkuungajuq titirarngniarlugu tuksirauti ajjiginngitanga nunalingmut uvvaluunniit Katimajiit katimaninginnut ikajuqtuijumik titiqqaq tunijauniarluni). Taimannaippat tuksirausiuqtarngnut pilirairngmut, nalunairlugu qanuinganiujuq tukisinnaqtukkut tuksirausiurinirngmut tatatirialingmit. Nalunairlutit qakugu niriugijaujungnarngmangaata titiqqautiit ammalu qanuiliurutigijatit uplumimut tik&&ugu qaujigiarvigisimajatit piliriqatigitt. Turaangajuq sivulliqpatijariaqaqtuliurijuq kiinaujaqaqtittinirngmik pilirianik ikajuqtuqtaujunik nunalingmit piliriqatigiinut. Ajurngnaqpat ikajuqtuijunik titiqqanik piniarluni, asinginnik ikajuqtuijunik titiqqautinik pijungnaqtugut, suurlu qaritaujakkut titiraqtaujunik, katimajjutinik, Katimajinut uvvaluunniit Haamalakkut katimajinginnut piqujivungaalianik, tamakkuningaraluk. Naluguvit, qaujigiarlugit IQP turaangajumut tukimuaktittijiit.

Ajuliqsimajunga tuniutiginiarlugu tuksirauti. Kinamut uqalugajaqpunga?

Qanutuinnaq ajuliqsimaguvit tuniutiginiarlugu tuksirausiuqtait uvvaluunniit tukisiumajjutinik piniarlutit pijaujarialiit pianingniarlugu tuksirautiit miksaanut, qaritaukkut titirarlutit uvunga IQP@ITK.ca.

Sungmat asianngupisiuk atinga Inuit Nunangannit Qaujisainirngmut Turaangajuq-mit uvunga Inuit Qaujisarnirmut Pilirijjutit?

Inuit Uqaujjinirngmut Katimajiralaat, qanuiliuqtittijiujut turaangajumit, Inuktuuqtumit atiqaqpat Inungnut kamagijaujumik ammalu qanuiliuqtitaujuq turaangajuq pimmariuninga takuksautillugu ajjiunginnirijangata turaangajuq ammalu takuksautillugu Inuit ingmingnik-pigiarumaniqarngningit Ukiuqtaqutmit qaujisainirngmit.

 Tuksirausiurungnaqpunga aulattinirngmut akiujunut piliramnut?

IQP akiliiniq ajuqtuq “aulattinirngmut akiujunut” piliriarngnut. Kisiani, piliriat tuksirausiurungnaqtut tikillugu 15%-mut katiluktaarlugit kiinaujaqtuutingannit “qaujisainirngmut ikajuqtut kiinaujait”-mit. Kiinaujait atuqtaujungnaqtut kiinaujaliuqtanginnut piliriarngmut tukimuaktittijiit ikajuqtuijumit Inungnit nunalingmiittuq piliriqatigiimut.

Piqutiit pisimajungnaqpakka piliriaq pianikpat?

Piqutiit niuviqtaujut piliriarngmut pigijaujuq ikajuqtuq piliriqatigiimut pilauqtumut ammalu aulattilauqtumut kiinaujanginnit piliriap. Piqutiit pigijauniq inungmut ajuqtut. Kiinaujaqaqtitauniq IQP-kut qaujisainirngmut kiinaujaujuq ammalu atuqtaujariaqaqtut qaujisainirngmut ammalu piruitittinirngmut qaujisainirngmik iniqarngnirngmut. Taimannamut, piliriat isulippat, piqutiit nangminirijauliqattaqtut ikajuqtuq piliriqatigiimut ammalu niriugijaujuq atuqtauniarlutik sivuniksamit qaujisainirngnut piliriarngnut.

Ukiungujuq kiinaujqaqtitauniq ajjigivanga arraani kiinaujaqaqtitauniulaqtuup?

Qanitanganiittuq ukiungujuq anginiqsauraarjuktuq arraanimiulauqtumit – $1.8 milijan qanitanganit.

 Qanuq angnitigilaanguva kiinaujaqtitaunirmik tuksirarungnaqtavut?

IQP uqaqsimanngittuq kiinaujaqaqtitaunirmut angitiginiujunik uvvaluunniit kiinaujaqaqtittinirmjt kigliujumit, kisiani turaagaqaqtut kiinaujaqaqtittiniarluni amisunik inungnut kamagijaujunik piliriarnit ammalu sivulliqpaujarialiit piliriat aturniaqtangit sanngijumik nunalingmit kamagijaujut qaujisainirmut tuksirautiit maannaujuq asinginnit kiinaujaqaqtitauqattanngittunit. Maliklugu sivulliujuq tuksirausiuqujijuq, 11-ngujut niruaqtalauqtut 31-ngujunit tuksiralauqtunik, naammagijauplutik kiinaujaqtuutingit akunninginniittut $40k-mit $240k-mut marruungnut ukiunut.

Qakugu kiinaujaqtaaqtitauniaqpat?

NiriugijauJuq tuksirausiuqujinirmut qilamiulaangujumit kiinaujait tunijauniaqtut Tirigluit (Iipuri) 1, 2022-mit. Mikiniqsaujunut pilirianut, kiinaujait tunijauqattarniaqtut atausiirlugu ukiup iluanit. Anginiqsanut pilirianut, kiinaujaqtaatitauqattarniaqtut marruirlugu ukiup iluanit, mikinaarniqsauqattarlugit. Qaujimajaujariaqaqtuq kiinaujait tunijauqattanngittut kisiani angiqatigiigutiit atiliuqtausimaliraangata.

Pilirijiit kiinaujaliangit ajunngittuuvat aturnikuuninginnut?

Ii, pilirijinut ilagijauqatauninga maliklugu. Inuit qaujisaijiit, ilinniaqtiit, nunalingmiutait, avatilirijiujut, makkuktuit pilirianut iningit, innarijaujut akiliqtauningit suurlu katimajjusiat, asingillu ajunngittuluktaangujut tagvuuna turaangajukkut.

Kina ajunngippa kiinaujaliurluni IQP-kut?

Pilirijinut ilagijaujut nalituinnangit: 1) pingasuingajukkut-katimajiit ajunngittut (upluluktaarmit ilinniaqtittijiujut Kanatamit Silalttuqsarvigjuarnit); uvvaluunniit 2) iniujuq tamaluktaarlanga pilirianga qaujisainirmik piliriniupluni.

Kiinaujalianut qapsiiqtaqattarninginnut aaqqiumajuqaqpa?

Aakka. Iniliuriqattanngittugut kiinaujalianguniaqtunik pilirijinut ilagijaujunut. Kisiani, nirigiugijaujuq tuniuqqautauningit pilirijiit ilagijaujunut ajjigiiktittinikkuungalugu.  Ammalu, ilitarijausimajuq naammaktut akiliqtuijjutiit ajjigiinngittungnaqtut nunalingnit Inuit Nunaganit. Uqaqatiqaqujapsi nunalingmit piliriqatigiinik akiliqtuijjutiit kiinaujaqtuutingniittut naammakkaluarngmangaata qaujiniarlusi.

Titirarvingmut iniujumit atuqtuarniq ajunngittuuva aturnikuuluni?

IQP maliqattaqtangit NSERC-kut kiinaujanut maliktaujuksangit. Maliklugit maliktaujuksait, titirarvingmit atuqtuarniq ajuqtitaujuq. Kisiani, ilitarijausimajut titirarviktaarungnarniq angijumik tuluqtarutaujungnaqtuq IQP pilirianut.  Titirarviktaarumaguvit atuqtauniaqtumit piliriarmut, ilautillugu kiinaujaqtuutingnit aaqqigiaqsimajumit. Turaangajumut tukimuaktittijiit pijjutilutit piliriariniaqtanga angiqtauqulugu kiinaujaqtuuti.

Kiinaujaqaqtitauniq atuqtaujungnaqpa ilagijauluni taimauraaniktumut ukiut amisunut qaujisainirmut piliriangujumut?

Ii, tuksirausiurungnaqtutit nutaamik ilagijaujumik piliriarmut kiinaujaqaqtitauniarlutit IQP-kunnut.

Kiinaujaqaqtitauniq atuqtaujungnaqpa niuvirniarluni qaujisainirmut piqutinik atuqtauniaqtunik?

Ii. 20%-nganut piliriarmut kiinaujarijaujumut tikillugu atuqtaujungnaqtuq piqutinut. 20% ungataanut tuksirarungnaqtutit, kisiani sanngijuujariaqaqtuq pijjutigijait kiinaujaqtuutimit aaqqigiaqsimajumit. Qaujimajaujariaqaqtuq piqutirjuanut suurlu nunakkuurutiit niuviqtauniq ajuqtut IQP kiinaujanginnut. Takulugu kiinaujalirinirnut maliktaujuksaq nalunaijaqsimakkanniqtunik pijumaguvit.

Kiinaujaq atuqtaujungnaqpa uigugiaqsiniarluni taimauraaniktumik amisunut ujiut piliriarmit?

Ii, pilirianguniaqtuq uigugiaqsinirmit nutaangukpat.

Kiinaujaq atuqtaujungnaqpa ikajurniarluni makkuktunit?

Ii, pigguugungnaqtuuluni, IQP piliriat sanngijumik parngnautiqariaqaqtut ajurungniiqsaqtauninginnut ammalu iniliurinirmut pilirianguniaqtunut. Taimannamut, tuksirautaujut kiinaujaqaqtitaunirmut makkuktuit ilauniarlutik qaujisarnirmut pilirianit ikajuqtauqattaqtut ammalu ikajuqtauplutik turaangajumut.

Kinamut nangminirijauvat naasautiit/titiqqait katitauqaqattaqtut piliriarnmut?

Ilagijaujuq I tuksirauti tatatirialingmit uqausiqaqtuq taapsuminngat apiqqutimit.  Niriugijaujuq piliriangujut ajunngitittiniarlutik inuit pijungnarniarlutik, nangminiqarngnirmik ammalu aulattinirmik naasautinik/titiqqanik ammalu tukisiumajjutinik, ilagijaujuq sivulliqpautijaujunut titiraqsimajuq Inuit Tapiriit Kanatami miksaanut qanuqtuurutingannit qaujisainirmut (NISR).  Maliklugu sivulliqpaujuq tuksirausiuqujinirnit, naasautiit/titiqqait nangminirijaujut, aulatauplutik ammalu kamagijaupluni ikajuqtut inungnut uvvaluunniit nunalingmit piliriqatigiinut kiinaujaqtaaqtitaujumut.

Nalingit pittiarnikkut aturniarlutik maliktaujuksanit piliriat maligiaqaqpat?

Pilirialuktaat qaujisainirmut kiinaujaqtaaqtitaujut takuksautittijariaqaqtut pijaksautiqarnikkut piliriarilugu qaujisainiq. Niriugijaujut malingniarmata nunalingmut pittiarnirmut maligarijaujunik qaujisainirmut ammalu nunamit qanittumiingajunut pivallianirnit aturniarlugit pittiarnikkut qaujisainiarlutik laisansinut. Qaujigiarvigilugu qaujisainirmut tukimuaktittijigijait naluguvit nalingit katimajiralaangujut nunamit qanittumit inigijarnit qimirruqattaqtut tuksirausiuqtaujunik ammalu naammagiplugu qaujisainiq. Qaujimaniaqputit, tuksirausiuqtait naammagijaukpat kiinaujaqaqtitauniq ilingnik pijariaqaqtittiniaqtuq naammagijaujjutiluktaat nunamit qanittumit inigijarnut qaujisainiqarniarlutit.